Ostoskeskuksen perinteistä visuaalista viestintää
Justin Davis –showroom, Tokyo
Roppong, origameja näyteikkunassa
Tunnelmaa rytmillä, materiaaleilla sekä volyymilla
Hello Kitty brändimyymälä muokkautuu yhä kokonaisvaltaisemmaksi elämykseksi
Digitaalisilla ruuduilla tehokkaampaa viestintää
Japanilaisen kulttuurin esteettinen pohja nousee zen-buddhistisesta harmoniasta sekä shamanistisesta luonnonkauneuden arvostuksesta. Näiden vahvojen tangenttien kohtaamisesta on syntynyt kulttuuri, jossa esteettiset arvot ovat olennainen integroitu osa kaikkea tekemistä myös liike-elämässä. Monessa suhteessa kulttuuria voidaan kuvata myös viestinnältään polaarisoituneeksi sillä pidättyväisten sosiaalisten kohtaamisten ja harmonisten tilallisten keitaiden rinnalla toisessa ääripäässä vaikuttavat äärimmäisen agressiivinen sekä runsas kaikkiin aisteihin vaikuttava visuaalinen viestintä.
Tilasuunnittelijalle Japani tarjoaa monenlaisia oppimisen mahdollisuuksia. Tokiossa esimerkiksi kaikki maailman merkittävät tuotebrändit kohtaavat lukemattoman määrän erilaisille niche -ryhmille kohdennettuja paikallisia boutique -tuoteperheitä. Lukuisat ostoskeskukset sekä ydinkeskustan alueella asuvat n.12 miljoonaa asukasta tarjoavat arkisen tilaisuuden tarkkailla brändien sekä kuluttajien välisiä kohtaamisia. Tässä dynaamisessa toimintaympäristössä erilaisten kilpailukeinojen toimivuutta on helppo analysoida ja siitä voidaan tehdä johtopäätöksiä myös hyvin erilaisille kotimaanmarkkinoille.
Tiloissa tapahtuvat digitaalinen viestintä alkaa olla arkipäivää Japanissa. Lähes kaikki hiemankin isommat brändialueet sisältävät interaktiivista tai lineaarista tuoteviestintää sisältäviä screenejä. Kotimaassa perinteiset 'hyllypuhujat' alkavat korvautumaan niin ikään pienillä ruuduilla, jotka kertovat tuote-eduista monipuolisesti animaatioiden sekä videon keinoin. Usein erittäin ammattitaitoisesti suunniteltujen perinteisten opasteiden lisäksi kuluttajaa ohjaillaan tiloissa myös interaktiivisten karttasovellusten avulla.
Japani on ruokamatkailijan sekä palvelumuotoilijan paratiisi. Asuntojen pienen keskikoon sekä tiheiden sosiaalisen sidosten vuoksi Japanilainen syö usein ulkona. Niinpä monet kortteleista ovat täynnä ruokaravintoloita. Japanilaisen ruuan dominoidessa myös muille keittiöille näyttää löytyvän oma paikkansa. Intian tai Thaimaan jälkeen Japanilainen ruoka saattaa maistua mauttomalta, mutta jos ruokailutilannetta lähestyy kokonaisvaltaisemman palvelukokemuksen kannalta, yllättää Japani kerta toisensa jälkeen. Sisustusteemojen erilaisten variaatioiden sekä mielikuvituksellisten yksityiskohtien määrä on loppumaton ja yllätyksellisen monesta ruokailutilanteesta tekee myös se, ettei kielitaidoton aina tiedä lainkaan mitä vielä elävää ja kiemurtelevaa suuhunsa laittaa.
Petri, Luova suunnittelija, Nordkapp